Katutaide on nykyisin galleriakelpoista, vaikka alkuaikoinaan katutaiteeseen saatettiin suhtautua samoin ennakkoluuloin kuin graffitiin. Katutaiteen teokset alkoivat ilmestyä katukuvaan maailman kaupungeissa kuin varkain graffitin pohjalta. On kuin graffitin rajoittuneisuus olisi synnyttänyt tarpeen monimuotoisille teoksille, joiden sijainti oli silti sama julkinen tila kuin graffitienkin.

Siinä vaiheessa, kun katutaide siirtyy kaduilta gallerioihin, muuttuu se vain katutaidevaikutteiseksi. Katutaide ei voi olla salonkikelpoista museotaidetta eikä keräilykohdetta muuten kuin valokuvin ja ehkä kadulta revityin taidepalasin.

Joissain kaupungeissa voi nykyisin ottaa katutaideteemaisia kaupunkikierroksia, joissa selitetään taidemuodon taustoja ja paikkakunnan kaduilta löytyviä teoksia. Banksyn teospaikkoja on jopa merkitty Google Mapsin karttoihin samalla tavalla kuin muitakin nähtävyyksiä.

Turistit ovat perinteisesti ostaneet taidemuseoiden kaupoista tuotteita, joissa on kuva Leonardo da Vincin Mona Lisa -maalauksesta tai ihmiset ovat hankkineet kotiensa seinille julisteita Picasson maalauksista. Katutaiteen muodikkuus ja läpimeno suuren yleisön suosikiksi näkyy etenkin

Lontoossa siten, että turistirihkamaa myyvissä kaupoissa on Banksyn teoksiin pohjautuvia tavaroita, kuten mukeja, t-paitoja ja tupakansytyttimiä.

Kilroy was here

Toisen maailmansodan aikaan ilmestyneet “Kilroy was here” -tekstit eivät varsinaisesti olleet ainakaan hip hop -kulttuurista ammentavaa graffitia, koska hip hopia ei silloin vielä ollut syntynyt. Katutaiteeksi näitä voisi kuitenkin sanoa. Niissä oli hyvin paljon samaa kuin tägeissä, joita pyritään kirjoittamaan niin moneen paikkaan kuin suinkin ehditään.

Yhdysvaltalaiset sotilaat kirjoittelivat “Kilroy was here” -tekstiä seiniin liikkuessaan Euroopassa toisen maailmansodan aikana. Sen arvellaan olleen vitsi, jonka tarkoitus oli huvittaa ja antaa mielikuva, että Kilroy olisi ehtinyt käymään joka paikassa.

The Flower Thrower

Banksyn maalauksista ehkä tunnetuin on “The Flower Thrower”, jossa selvästi mellakkaan osallistuvan näköinen hahmo heittää kukkakimppua polttopullon sijaan. Teoksen on tulkittu symboloivan rauhaa ja toivoa tuhon tekemisen sijaan. Banksy teki tämän monimetrisen teoksen vuonna 2003 Jerusalemiin. Se näyttää stensiiliteokselta, mutta on moninkertaisesti suurempi kuin mitä sapluunan kanssa voisi maalata. Tähän oivaltavaan kuvaan törmää nykyisin t-paidoissa ja jotkut ovat jopa teettäneet siitä tatuointeja.

There is always Hope

“There is always Hope” on Banksyn teos, jossa pikkutyttö päästää ilmaan sydämenmuotoisen punaisen ilmapallon. Toisen tulkinnan mukaan pikkutyttö yrittää tavoitella tätä ilmapalloa. Kuten teoksessa “The Flower Thrower”, on tässäkin hahmo mustavalkoinen, mutta tekemisen objekti on väritetty. Maalaus on tehty yhden lähteen mukaan Lontoossa vuonna 2007 ja toisen lähteen mukaan se olisi ilmestynyt jo vuonna 2002. Kuva pikkutytöstä voi tuoda mieleen viattomuuden ja rakkauden ja kuten kuvan lähelle on seinään kirjoitettu “There is always Hope”, niin kuva tuo helposti mieleen myös toivon.

Invaderin mosaiikkityöt

Ranskalainen Invader käyttää tunnetuimpien töidensä pohjalla Space Invader -videopelin estetiikkaa. Siten hän toteuttaa teoksissaan hip hop -kulttuurista pohjautuvaa toisten töistä vapaasti lainaamista. Hän tekee kaakelinpaloista teoksia, joissa on usein robottihahmoja. Kulmikkaat kaakelin palaset sopivat Space Invader -tyylisiin ja muihin pikselihahmoihin. Katu- ja graffititaiteilijoille ominaisesti hän on levittänyt mosaiikkiteoksiaan laajalti ympäri maailman, yli 30 maahan useisiin kaupunkeihin. Hän liimaa laatat paikalleen aina paikan päällä joko yksittäisinä paloina tai isompana laattana. Invaderin henkilöllisyyttä ei tiedetä.

Jani Leinosen logoväännökset

Kuvataiteilija Jani Leinonen maalasi vuonna 2017 vanhaan kotikaupunkiinsa Hyvinkäälle suuren muraalimaalauksen, jossa on käytetty tunnettujen suomalaisyritysten logojen ulkoasuja ja väännetty niiden tekstit muuksi. Tuttuja fontteja ja logoja käyttäen on muodostettu runoilija Aaro Hellaakosken lauseet: “Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”. Muraalin pituus on 55 metriä ja koko on noin 300 neliömetriä ja se sijaitsee lähellä Hyvinkään rautatieasemaa. Teos oli osa Upea17 -katutaidetapahtumaa.