Katutaide on kuvataiteen tyylilaji, jota tehdään etenkin julkisiin tiloihin, kuten rakennusten seinille, aitoihin, asfaltille ja pylväisiin. Se on monimuotoista nykytaidetta ja terminä melko väljä. Katutaide voi toimia kattoterminä graffiteille, videoteoksille, performansseille ja mille tahansa julkiseen tilaan tehtäville ei-kaupallisille teoksille. Näitä teoksia ei välttämättä yhdistä visuaalinen tyyli, vaan ennemminkin se, mitä taiteella halutaan välittää yleisölle.

Katutaiteen tekemisessä ja siitä nauttimisessa voi olla ajatuksena, että taidetta saa olla kaikkialla. Katutaiteessa on myös kapinaa, sillä julkista tilaa hallinnoidaan eri tahojen toimesta, kuten kaupunkien viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden taholta. Nämä osapuolet määräävät, miltä tilat näyttävät, mitä niissä saa tehdä, kuka saa tehdä ja milloin. Katutaiteessa kapinoidaan näitä rajoitteita vastaan ja vallataan julkista tilaa takaisin tavallisten ihmisten omaan käyttöön.

Katutaide voi olla ilmaisumuoto sellaisille, joita muut tavat eivät kiinnosta. Vaikka joitain ihmisiä paheksuttaa julkisten tilojen käyttö kenen tahansa tekemälle taiteelle, on katutaiteelle runsaasti puolustusta ja sitä halutaan edistää. Perusteita edistämiselle ovat ei-kaupallisen toiminnan tukeminen, omaehtoisuuteen yllyttäminen ja urbaanin kulttuurin esille tuominen.

Katutaiteella halutaan tehdä kaupunkiympäristöä esteettisemmäksi ja tehdä etenkin betonipintoja kiinnostavamman ja värikkäämmän näköisiksi. Katutaide herättää keskustelua siitä, kuka saa päättää, miltä ympäristö näyttää.

Graffitit, tägit ja muraalit

Graffititaide juontaa juurensa hip hop -kulttuurista ja New Yorkista, josta se levisi muihin maailman suurkaupunkeihin ja Suomeen 1980-luvulla. Se on nykytaidetta ja katutaiteista tunnetuinta. Joskus graffitia pidetään omana taiteenlajinaan ja katutaiteena taas pidetään kaikkia muuta kaduille tehtävää taidetta, paitsi graffitia.

Joskus taas graffitista ja katutaiteesta puhutaan toistensa synonyymeina, vaikka katutaide sisältää myös muunlaisia taidemuotoja kuin graffitimaalaukset. Katutaiteessa voidaan käyttää lukuisia tekniikoita ja se on ilmaisultaan vapaampaa, kun taas graffitin tekniikka on maalaamista aerosolipullojen maaleilla ja tusseilla. Graffiti on siten katutaidetta rajoittuneempaa ja jopa puristista kirjasinlajeineen. Graffitiin kuuluu erottamattomasti sen laittomat muodot, kun taas katutaiteilijat saattavat haluta tehdä pesäeroa huonomaineiseen ja ympäristöä vandalisoivaan graffititaiteeseen.

Muu katutaide kuin graffiti voi avautua suurelle yleisölle graffiteja paremmin. Tekstipohjainen graffiti saattaa näyttää asiaan vihkiytymättömille aina samanlaiselta, vaikka alan harrastajat näkevät fonteissa ja koristelutyyleissä suuria eroja ja persoonallisia otteita.

Tägit ovat yksinkertainen tekstipohjaisen graffitin muoto, jossa spraymaalien sijaan käytetään tussia, jolla kirjoitetaan pintaan vain oma nimimerkki. Ne ovat ehkä katutaiteiden vihatuin muoto, sillä monet näkevät ne pelkästään töhryinä. Moniväriset ja aikaa vievät graffitit ovat jo laajemmaltikin arvostettu taidemuoto, mutta tägit eivät saa samanlaista kunnioitusta julkisen tilan haltuunottona. Tägääjät itse seuraavat muita tägääjiä ja tunnistavat nimimerkit. Muille tägit voivat olla vaikealukuisia ja joskus käsittämättömiä.

Taide ei muutenkaan aina avaudu, ellei siihen perehdy. Graffiti on oma maailmansa, jonka tekijät ja ihailijat ovat siihen uppoutuneita, ja jotka tunnistavat eri vivahteet ja tyylit.

Muraalit katutaiteena

Jotkut muraalit voivat olla graffiteja, mutta kaikki muraalit eivät ole graffitia. Jos ajattelee esimerkiksi kirkkojen seinäpinnoille tehtyjä suuria maalaustöitä, niin ne eivät kuulu graffitikulttuuriin millään tavalla. Koska graffitit ovat muutenkin isokokoisia teoksia, ovat graffitimuraalit yleensä kokonaisen kerrostalon päädyn suuruisia.

Muraalit ovat yleensä katutaidetta, elleivät ne sitten ole vain suuria mainostiedotteita talojen seiniin tehtyinä. Katutaide voi joskus sisältää mainostaidetta, ellei kaupallisen viestin katsota kumoavan mahdollisuutta välittää taiteellista elämystä. Joskus taloyhtiöt myyvät seinäpinta-alansa mainostarkoituksiin, mutta joskus seinille tilataan ei-kaupallisia teoksia. Muraaleista tulee maamerkkejä ja ne huomataan. Tällaisten tilattujen muraalien ei ole tarkoitus ärsyttää ketään eivätkä ne haasta käsitystä julkisen tilan omistamisesta kuten graffitit.