Graffitin tekijöiden ja suuren yleisön mielipiteet voivat jakaantua siinä, mikä on hienoa graffitia. Voi myös olla niin, että graffititaiteeseen vihkiytyneet osaavat arvostaa sekä suuren yleisön suosikkiteoksia että vaikeatajuisempia maalauksia. Yksi erottava tekijä on tekstipohjaisuus, jota massat eivät pidä niin hienona kuin esittävää kuvataidetta. Joidenkin mielestä jos on nähnyt yhden graffititekstin, on nähnyt ne kaikki.

Kaupallisuuden voi katsoa latistavan etenkin graffitia taidemuotona, mutta toisaalta graffitikuvien ilmestyminen hip hop -levyjen kansiin toimi alun perin taidelajin levittämisessä ympäri maailman. Nykyisin kuvia graffiteista on t-paidoissa, poseerausten taustakuvina jne., mutta silti suuri yleisö ei edelleenkään välttämättä ymmärrä, mistä graffiteissa on kyse.

Suomessa on nykyisin luvallisia graffitiseiniä, joihin kuka vain voi mennä toteuttamaan itseään ilman ajan varaamista, lupia tai ylimääräistä jännitystä. Siten voi oppia graffitimaalariksi ilman, että tarvitsee rikkoa sääntöjä.

Graffiti is art, and here to stay

Hyvin tunnettu graffititeos “Graffiti is art, and here to stay” ottaa itsessään suorasukaisesti kantaa graffitiin ja siihen suhtautumiseen. Sen kirjoitti graffitimaalari Seen vuonna 1980 metrojunan kylkeen New Yorkissa.

I am the Best Artist

“I am the Best Artist” on teksti, jota alkoi ilmestyä suurina muraalimaalauksina New Yorkin SoHon kaupunginosaan 1970-luvulla. Nämä maalasi taiteilija René Moncada. Näistä tuli ikonisia maalauksia aikana, jolloin taidemaailma muuttui ja taiteesta tuli arvokasta keräilytavaraa. Näistä muraaleista otettiin valokuvia, niiden edessä poseerattiin jopa elokuvissa ja niiden provokaatiosta pidettiin.

Graffitimaalarit saattoivat maalata Renén maalausten ylle tai niiden päälle kirjoiteltiin muuten vain. Varsinaisesti “I am the Best Artist” -muraalit hävisivät 1990-luvulla, kun SoHon alueesta tuli arvokkaampaa asuinaluetta ja muraalien päälle maalattiin tai niiden peitoksi asennettiin mainostauluja.

Os Gemeosin keltaihoiset hahmot

Helsingin kävely- ja pyöräilyväylä Baanalle valmistui vuonna 2017 iso graffitimuraali, jonka teki brasilialaiset Gustavo ja Otavio Pandolfo, eli yhteiseltä taiteilijanimeltään Os Gemeos. Muraalissa näkyy keltaihoisia hahmoja, jotka toistuvat useissa heidän töissään ympäri maailmaa. Os Gemeos on muun muassa maalannut Brasilian jalkapallomaajoukkueen lentokoneen vuonna 2014.

Territorial Pissing

“Territorial Pissing” on ruotsalaisen graffitimaalari NUGin videoteos, jossa on kuvattu mustiin pukeutuneen kommandopipopäisen hahmon maalaavan, tai näkökannasta riippuen sotkevan, junan seiniä mustalla spraymaalilla. Muutamassa minuutissa hahmo ehtii maalata metrovaunun päädyn sisäpuolelta. Asemalla hahmo aukaisee ikkunan ja syöksyy ikkunasta odotuslaiturille siirtyen toiseen junan vaunuun. Siellä hän suihkuttaa mustalla maalilla täytetyllä palosammuttimella vaunun päädyn ja ikkunat täysin mustaksi.

Toisessa NUGin kuuluisassa videossa “So Freshissä” hahmo holtittomasti suihkuttaa metrotunnelissa maalia seinille. Tässä videossa näyttää kuin spraypurkki vetäisi maalaajaa, joka ei itse pysty kontrolloimaan maalaamista, vaikka kenties haluaisi.

Nämä teokset herättivät Ruotsissa kohun, koska ne olivat NUGin lopputyö Konstfackin taidekoulussa. Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth otti teokseen kantaa, kun video oli esillä Tukholman Market -taidemessuilla. Hänen mielestään video “esittää ainoastaan vahingontekoa ja on taiteellisesti arvioituna luokaton”.

Vuodesta 2011 vuoteen 2014 Suomen kulttuuriministerinä toiminut Paavo Arhinmäki taas toi esille

serigrafian “Territorial Pissing” -teoksesta muistutukseksi, ettei kulttuuriministerin tehtävä ole määrittää taidetta. Arhinmäki on aina puolustanut graffitimaalausta ja katutaidetta.

Koska “Territorial Pissing” -teoksessa sotkettiin junavaunua, esitti Tukholman joukkoliikenneyhtiö SL Konsfackille noin 10 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen ja pyysi julkista anteeksipyyntöä.

Suomalainen Hip hop don´t stop

Suomen ensimmäisiä graffiteja sanotaan olleen vuonna 1984 eri paikkoihin Helsingissä ilmestyneet “Hip hop don´t stop” -kirjoitukset ja ne ovat siitä kuuluisat. Ne teki legendaarinen Spinner -nimimerkki. Kuuluisin oli niin kutsutussa “Pulutunnelissa”, joka oli Huopalahden aseman alla ollut alikulkutunneli, joka oli silloin hylätty ja josta tuli suosittu graffitien maalauspaikka.